Heeei taas! Menin perjantaina käymään Jennyllä pyörällä. Vaikka matkaa ei oo kun ehkä joku 5-6km, nii se viimenen mäki lopussa ottaa jotenkin aina koville:)Mutta joo me puhuttiin kaikenlaista, otettiin kuvia Jennyn blogiin ja treenailtiin taas kerran vatsalihaksia hauskojen videoitten avulla. Mutta jotenkin aina kun mää oon Jennyn luona se päätyy kauheeseen sekoiluun ja naurukohtauksiin. Mää puhun kun papupata ja nauran ihan ihme juttuille. Joskus siis mietin ihan tosissaan että miten mulla on kavereita!:)) Voin siis ainaki sanoa että mun nykyset kaverit on tosi ystäviä, koska muuten ne ois jo lempannu mut tienvarteen, en nimittäin voi peitellä todellista minääni kauheen kauaa... Tosin jotenki kaikilla kavereitten vanhemilla on semmonen käsitys että oisin jotenkin tosi kiltti ja viaton...
Tällanen pikku siili onnistu juoksemaan suoraan meille sisälle avonaisesta ovesta:)
Mutanttimansikka!
Jalat maassa ja pää pilvissä. Tosin ei tässä tapauksessa.
Kommentoikaa tosi mielellään kaikkea sisältöä! Ois hauska tietää mitä mieltä te tästä blogista oikeen ootte mieltä. Joten kommentoimaan vaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti